lauantai 4. joulukuuta 2010

C AM-finaali 4.12.2010 Vilppula

Kovasti sairastelevana joukkueena lähdimme Vilppulaan C-tyttöjen AM-finaaliin, jossa kahdeksan parasta Lounais-Suomen joukkuetta otti mittaa toisistaan. Hieno saavustus, että olimme Vilppulassa. Kauden tavoite, kevään SM-sarjaan pääsy, saavutettiin kirkkaasti. Nyt tiedämme ettei alueemme tämän ikäluokan kärki ole oikeasti kovinkaan kaukana vaikka ensimmäistä vuotta C-ikäisissä pelaammekin. Kärki on enää itseluottamuksen päässä.
Ensimmäisenä vastaan asteli taas yli 180 senttisiä hongankolistajia vilisevä Vilppula. Heidät olemme jo kahdesti syksyn aikana kohdanneet ja voittaneet, sama tahti jatkui avausottelussakin. Ensimmäisen heikon ja pelokkaan erän jälkeen tytöt heräsivät sen verran, että voitto puristettiin kotiin vaikka tuomari yritti kaikin luvallisten ja luvattomin keinoin toista tulosta. Eipä taida tämä valkku olla koskaan omat pelit mukaan lukien ollut niin tuohtunut tuomarin päätöksistä.
Toinen ottelumme EuRa:n 96 joukkuetta vastaan oli enemmän kuin unelias. Ensimmäinen voitettavissa oleva erä annettiin vastustajalla, seuraava uskallettiin voittaa ja kolmatta ei jaksettu taistella. Itseluottamus, ei väsymys, antoi periksi.
Kolmannessa alkulohkon pelissä vastaan asteli tuttu Ylöjärven Ryhti. Monen mielestä turnauksen voittajasuosikki. Ensimmäinen erä tiukasti Ryhdille, vaikka Monsterit veivät ja Ryhti vikisi. Taas loppui usko viimeisissä pisteissä ja kokemus ja usko itseensä voitti. Toisessa erässä suurin osa Monstereista antoi henkisesti periksi ja harmittavainen maku jäi ottelusta. Voitto ansaitusti Ryhdille.
Alkulohkon jälkeen jännitimme viimeisten pelien tuloksia, jotta tietäisimme pääsemmekö jatkoon vai pelaamaan jumbosijoista. Ryhti antoi Vilppulalle erän peluuttaessaan kakkosmiehitystä, joten Vilppulalle yksi erävoitto enemmän. Loppuviimeksi voitimme EuRalaiset pistesuhteella alle 0,1:llä, joten jatkossa ollaan. Tästä myös näkee taas kerran eräpisteidenkin merkityksen ja kuinka jokainen voitettu pistekkin on tärkeä.
Puolivälierässä vastaan asteli ihailtavan tasainen ja fyysinen "varjossakasvaneiden" (heidän oman valmentajansa kuvaus) joukkue Raisiosta joiden asenne on aina kohdallaan. Monstereiden itseluottamus ei tauosta huolimatta kokonaisuudessaan ylittänyt yritysastetta, Loimulle selkeä 2-0 voitto ja lippu välieriin.
Viimeisessä sijoitusottelussa 5.-6. sijoista kentän toiselle puolelle astui niin ikään vanha tuttu Loimaan Jankko. Jankon pätkimme AM-välierässä Lempäälässä 2-0 ja tytöt taisivat tämän muistaakkin, koska nyt oli taas kehissä itseluottamusta. Ja kun on itseluottamusta on omat taidotkin taas käytettävissä. Suhteellisen selkeä 5. sija oli Monstereiden.
Olimme kirkkaasti paras -97 joukkue Lounaan alueella ja siitä saa jokainen olla ylpeä. Paljon on tehty töitä ja se näkyy otteissa. Teknisesti olemme montaa paremmin sijoittunutta joukkuetta edellä. Voimaa on vähemmän, se korjaantuu pian iän mukana ja fysiikkaharjoittelua lisäämällä. Itseluottamusta on liian vähän, sekin korjaantuu oman asenteen muutoksella ja tietenkin sillä, että voittoja kertyy vyön alle. Lentopallo on suurelta osin "päästä kiinni", sen tietää jokainen lajia harrastanut. Voitto Vilppulasta vahvistaa tosiasian; joukkue on voitettu jo kaksi kertaa joten usko itseen, että se on voitettavissa myös nyt takaa yrittämisen joka tuo voiton. Vilppula sai lopulta turnauksessa hienosti pronssia.
Joukkueen kassasta tarjottiin kaikille kotimatkalla maittava urheilijan illallinen :o)
Syyskautemme on ollut harjoitusten ja pelienkin osalta äärimmäisen rikkonainen, usea pelaaja oli loukkaantuneena tai kipeänä yhtä aikaa ja poissa todella pitkiä ajanjaksoja. Yhteispelin harjoitteleminen on silloin mahdotonta, joten jo siihenkin nähden joukkue menestyi loistavasti.
Ensi vuoden alusta toivottavasti kaikki ovat ehjiä, harjoitteluun motivoituneita ja pysyvät terveinä, jotta pystymme haastamaan koko maan parhaimmistoa keväällä. Meillä on nyt loistava mahdollisuus hirmuiseen kehityspyrähdykseen kevään aikana, sekä unohtumattomien muistojen luomiseen. Jokaisen läsnäolo harjoituksissa on välttämätöntä, jotta joukkue kehittyy yhdessä ja osataan toimia yhdessä. Tässä kehityksen vaiheessa on vielä mahdollista oppia paljon asioita lyhyessä ajassa, myöhemmin se käy vaikeammaksi.