Ensimmäinen vastuksemme oli EuRa:n 97 ykkösjoukkue. Oma pelimme oli hiukan tahmeaa alusta asti, mutta 2-0 voitto kotiintuomisena. Pelissä näkyy juuri se 'lompsiminen' ja puolivillainen tekeminen mikä on ollut osalla porukasta läsnä jo monen viikon ajan harjoituksissa. Koskahan se läksy uppoaisi kaaliin, että niin pelataan kun reenataan. Jos harjoituksissa tehdään suoritukset 50% tehoilla, mistä se 100%:n teho taiotaan peleihin...? Ja jos pelikaveri tekee puolivaloilla on vieruskaverinkin vaikea päästä koviin tehoihin vaikka niin haluaisikin.
EuRa:a vastaan oli syöttöpelimme luvattoman lepsua, liikaa virheitä ja helpoilla syötöillä annettuja hyökkäysten rakennusmahdollisuuksia vastustajalle. Alakauttasyötölläkin voi rikkoa vastustajan peliä ja näin palvella joukkuettaan jos asiaan keskittyy tosissaan! Vastaanotto toimi ok, mutta hyökkäyksissä ei palloja saada tapettua riittävällä prosentilla. Hyvää ottelussa oli lukuisat torjuntakosketukset laajalla rintamalla. Tätä lisää!
Heti perään alkoi peli Vilppulan Tähti 2 vastaan. Joukossa meille muutama tuttu naama. Samanlaista taapertamista kuin ensimmäinen peli, taso huononi joka osa-alueella. Syöttövirheitä tehtiin vähemmän, mutta jos mahdollista muuttuivat syötöt helpommiksi. Puollustuksessa ei jalat liikkuneet vaan kenttään putosi luvattoman paljon 'helppoja' palloja. Vastustaja teki meille paljon pisteitä omilla virheillään, voitto ottelusta 2-0. Kovissa peleissä ei tule riittämään, että pallo tapetaan kerran tai kaksi kun vastapainoksi tehdään sama määrä tai jopa enemmän virheitä tai vain pidetään palloa hyökkäyksillä pelissä. Hyökkäyksiä pitää HALUTA päättää. Oman lohkon voitto, mutta lohkon pelien tasosta ei jäänyt kovin hyvää makua suuhun.
Lohkoykkösten välisessä taistossa kohtasimme entuudestaan tuntemattoman Salon Viestin joukkueen, vaikka joukkueessa tuttuja tyttöjä toisista yhteyksistä vilisikin. Täydellinen riman alitus pelillisesti kun taas Viesti pelasi hyvällä asenteella ja taitavan varmasti kaksi erää. Erinomainen joukkue ja ansaitsee ennakkosuosikin viitan AM-sarjassa liehuvin lipuin. Halukkaita ratkaisijoita heillä riitti joukkueellinen, toisin kuin meillä. Vastuunkantoon ei joukkuelajissa riitä yksi tai kaksi, kuulutankin nyt halukkaita astumaan esiin rinta rottingilla.
Kurssi on nyt joukkueena väärä, sen korjaamiseen riittäisi yksi pikkiriikkinen asia. Harjoitellaan sillä asenteella millä halutaan esiintyä pelipäivänä kentällä. Tähän tarvitaan jokaisen sitoutuminen joka viikko, joka reeneissä - muutaman sitoutuminen ei riitä. Ei riitä, että ollaan fyysisesti läsnä reeneissä. Kaikkeen tekemiseen pitää keskittyä henkisesti ja yrittää tehdä jokainen toisto paremmin kuin edellinen eikä sinne päin. AM-sarjaa on jäljellä vielä kahden turnauksen verran, hyvin keritään kun maanantaina aloitetaan :o) Kaikki kannustamaan meitä välieriin Sääksjärvelle 19.11. alkaen kello 15:30.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti